Kävimme tänään Honkkarissa (Hong Kong) multaa hakemassa, niin eikös siellä ollut herkullisen limenvihreitä ja hennon vaaleanpunaisia kastelukannuja.
Syöksyin oitis hypistelemään niitä.
Armas siippa tuumasi, että meillähän on nuota kotona jo ennestäänkin kaksi. Niin, niin mutta kun..."ne eivät ole oikein kivanvärisiä"... Pitäähän sitä nyt naisella olla oikeansävyinen kannu vähän joka fiilikselle.
Niin tulin kotiin uuden ihanaisen kannuni kanssa.
Tämä päivä on mennyt puutarhassa. Nuo ylläolevassa kuvassa komeilevat herttavuorenkilvet kokivat kourissani tänään ihmejakaantumisen. Haluan, että ne kiertävät kokonaan tuon taustalla näkyvän kiven. Jatkoin tuota penkkiä ja levitin uusia taimia kiven ympärille, joskaan se ei tässä kuvassa oikein näy.
Sain aikoinaan entiseltä työkaveriltani muutaman alun tuota mukavavasti maanpeittokasviksi passaavaa kukkaa. Olen odotellut, että niitä on riittävästi jakamista varten. Nyt oli.
Sama ihmejakaantuminen jatkui toisessa kukkapenkissä. Siellä levittäytyivät kuunliljat. Oli aikamoinen urakka paloitella niitä, sillä liljojen juuret ovat yllättävän napakkaa tekoa.
Mutta nyt se on tehty ja uutta multaa vielä ripoteltu kera lannoitteen kukkien päälle. Enää tässä odotellaan vuolasta ja runsasta leviämistä koko kukkapenkin mitalta.
Pääsit hyvään kotiin, lupasin sille. Oletan siksi, että saamme paljon punaposkisia pikkuherkkuja popsittavaksi.
Kaikkinensa tänään on ollut mukavan aurinkoinen ja kesäinen helluntaipäivä. Paljon sai taas aikaiseksi, mutta vielä enemmän on tehtävää, joka yhä odottaa.
Onnistuin muuten polttamaan niskani ja kaulani - ja naamakin punoittaa aika mukavasti. Ja siis ei tietenkään ollut aurinkorasva käytössä. On sellaiset kuumat fiilikset nyt.
Kesäisiä puuhia ja aurinkoisia päiviä! Älkää te polttako itseänne! :D
-sari-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti